2007 Riihiukko (kuvassa Sesa Lehto, Pinja Flink, Maija Kaunismaa, Mikko Orpana, Juha Svahn, Tommi Liski ja Jukka Manninen)

Taiken päätökset vuodelle 2017 nostattivat vapaan kentän vetoomuksen alan toimintaedellytysten turvaamiseksi

9.2.2017

KokoTeatteri julkaisee Miira Sippolan ja Marika Heiskasen laatiman vetoomuksen. Taiken tuet ovat tippuneet monelta ryhmältä ja alalla ollaan huolissan tulevaisuudesta.

 

VETOOMUS VAPAAN KENTÄN VAKIINTUNEIDEN TEATTEREIDEN PUOLESTA

 

 

Suomessa toimii vos-lain alaisten teattereiden lisäksi kymmeniä lain ulkopuolisia ammattiteattereita, tuotantoalustoja tai ammattiteatteriryhmiä. Ne ovat kevytrakenteisia teatteritoimijoita, joiden parissa tehdään merkittävä määrä kunnianhimoista, monimuotoista ja raikasta teatteri- ja esitystaidetta. Lisäksi monet toimijat tekevät tutkivaa sekä kansainvälistä työtä. Ammattiteatteriryhmissä on usein kehittynyt ja yhä kehittyy suomalaisen teatterin tulevaisuus; ne uudistavat, kehittävät ja monipuolistavat suomalaista teatterikenttää esityskielen ja työtapojenkin suhteen. Vapaat ammattiteatteriryhmät ovat myös merkittäviä taiteilijoiden työllistäjiä Suomen teatterikentällä.

Kullakin vapaalla kentällä toimivalla teatterilla tai ryhmällä on erilainen profiilinsa ja toimintatapansa, joiden vakiinnuttaminen vaatii visiota, työtä, taitoa sekä sitoutuneisuutta. Vapaan teatterikentän toimijat useimmiten osoittavat sitoutuneisuutensa tekemällä työtä työehtosopimusten minimipalkoilla tai tekemällä myös ilmaista työtä, ja joskus jopa satsaamalla työnsä tekemiseen omia taloudellisia resurssejaan.

Vapaan teatterikentän vakiintuneimpien ryhmien toiminnan perusta ovat harkinnanvaraiset toiminta-avustukset, joita jakaa Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Taiteen edistämiskeskus. Toiminta-avustuksia haetaan vuosi kerrallaan. Jaettava summa ei ole merkittävästi lisääntynyt viimeisinä vuosina. Harkinnanvaraisen toiminta-avustuksen piiriin hakee uusia teatteriryhmiä, ja niiden sinne päästessä entisen suuruista rahasummaa täytyy jakaa useampien teatteriryhmien kesken. Vuodelle 2017 Taiteen edistämiskeskuksen esittävien taiteiden toimikunta teki 1-44 prosentin leikkauksia, kolmentoista jo pitkään toimineen teatteriryhmän toiminta-avustuksiin. Osalla toimijoista leikkaukset vaarantavat perustoimintaa merkittävästi ja romuttavat tehtyä pitkäjänteistä työtä.

Toiveemme on, että seuraaviin seikkoihin puututtaisiin vapaan ammattiteatterikentän toiminnan edistämiseksi:

  1. Avoimempaa päätöksentekoa ja keskustelukulttuuria päätösten kriteereistä

Toiminta-avustukselle on asetettu kriteereitä, joihin hakijat oman toimintansa pohjalta vastaavat, ja joiden perusteella hakijoita on ilmoitettu vertailtavan.

Nyt tehtyjen leikkausten kohdalla saadut perustelut ovat olleet hyvin yleisluontoisia. Merkittävimpänä perusteena mainittiin, että määräraha ei ole noussut ja haluttiin ottaa uusia toimijoita mukaan harkinnanvaraisen tuen piiriin, sekä lisätä tukea joillekin hakijoille. Ryhmän omarahoituksen määrään oli myös kiinnitetty huomiota. Tämäkään syy ei ollut yleispätevä, sillä joillakin leikkuriin joutuneilla teattereilla omarahoitus on ollut huomattavan hyvä.

Perustelut tällaisenaan eivät ole riittäviä. Jotta vertaisarviointi olisi luotettavaa, sen pitäisi perustua ryhmän luonteen ymmärtämiselle asetettujen kriteerien puitteissa. Taiken taholta ei ole kuitenkaan esitetty painotuksia kriteerien täyttämisessä. Palaute ja vuoropuhelu hakijan ja päättäjän väliltä puuttuu.

Toivomme avoimempaa ja keskustelevampaa kulttuuria päätöksentekoon harkinnanvaraisesta toiminta-avustuksesta.

  1. On väärin, että toimintansa ja profiilinsa vakiinnuttaneet, pitkäjänteiseen toimintaan sitoutuneet teatteriryhmät joutuvat olemaan vuosittaisen arvioinnin kohteena

Ammattilaisten palkkaaminen töihin, kuten kaikkinainen tuotannollinen ja taiteellinen suunnittelu sekä yhteistyö, vaatii sitoutuneisuutta ja pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. Niitä Taike toiminta-avustuksen hakijalta myös edellyttää. On ristiriitaista, että pitkäjänteisyyteen sitoutuneet ja taiteellisen toimintansa vakiinnuttaneet ryhmät joutuvat vuosittaisen arvioinnin piiriin. Se ei palvele kenenkään etua. Monivuotiset avustukset olisivat toivottava avustusmuoto toimintansa vakiinnuttaneiden ryhmien toiminnan tukemiseen.

  1. Rahaa pitää saada lisää vapaalla teatterikentällä toimiville vakiintuneille ryhmille

On resurssien, luovuuden ja työn tuhlausta, että uusia ryhmiä otetaan harkinnanvaraisen tuen piiriin sen kustannuksella, että pidempään toimineilta ja toimintalinjansa vakiinnuttaneilta ryhmiltä leikataan.

Monimuotoisen ja omaleimaisen vapaan teatterikentän saavuttamiseksi ei ole liioin hyväksi, että vauraus keskitetään vain suppealle joukolle. Vapaan kentän arvo on nimenomaan siinä, että se pitää sisällään itsenäisiä toimijoita, joiden työtavat poikkeavat toisistaan ja vos-teattereiden työtavoista, ja että se pitää sisällään myös marginaalisempaa taidetyyliä. Monipuolinen vapaan teatterin kenttä takaa sen, että suomalaisille näyttämöille syntyy esityksiä, jotka poikkeavat laitosteattereiden tarjonnasta. Näin koko teatterikenttämme monipuolistuu ja uudistuu.

Ymmärrämme hyvin, että Taiteen edistämiskeskus on tilanteessa puun ja kuoren välissä; raha ei riitä ja hakijoita on paljon. Viime kädessä kysymys onkin koko tukijärjestelmän kehittämisestä siihen suuntaan, että Suomen teatterikentällä pystyy toimimaan omaleimainen, moninainen ja itsenäinen vapaiden ammattiteatteriryhmien joukko. Tälle kentälle omaprofiilisuus ja ketteryys ovat merkittävät arvot.

Odotammekin nyt tekeillä olevalta vos-uudistukselta paljon vapaan kentän toimintaedellytysten parantamiseksi. Toivomme syvästi, että koko suomalaista teatterikenttää ja siihen tehtäviä uudistuksia katsottaisiin myös vapaan teatterikentän toimijoiden näkökulmasta. Viime kädessä vain lisärahoitus mahdollistaisi paremman tulevaisuuden kaikille vapaille toimijoille.

Vetoomus

Jatkuva tahto kehittää ja uudistaa suomalaista teatteria ja rohkeus ottaa riskejä asuvat usein juuri vapaalla kentällä. Suomi tarvitsee monimuotoisen teatterikentän, kuten muissakin Euroopan maissa. Itsenäiset, omaleimaiset ja organisaatioiltaan kevyet toimijat Suomen teatterikentän osana on koko kentän etu.

Pitkäjänteiselle työlle vapaissa ryhmissä on turvattava luotettavammat edellytykset ja mahdollisuudet: siihen on vastattava pitkäjänteisellä tuella. On turvattava vapaissa ryhmissä työskenteleville edes kohtuulliset työolosuhteet. Ja koska mikään järjestelmä ei voi olla tekemättä karsintaa, kriteereiden tulee olla selkeät ja keskustelun päätöksenteon periaatteista avointa. Vapaa teatterikenttä tarvitsee kipeästi lisää taloudellisia resursseja ja vetoaa tässä vos-uudistuksen tekijöihin.

Faktoja:

Harkinnanvaraista toiminta-avustusta sai tänä vuonna 44 teatteria tai teatteri- ja esitystaiteen ryhmää. Pienin jaettava toiminta-avustus on 10 000 euroa ja suurin 210 000 euroa. Alle 50 000 euron toiminta-avustusta saa tällä hetkellä 25 teatteria, 50 000 – 125 000 euron avustusta saa 12 teatteria ja yli 150 000 euroa toiminta-avustuksena saa 7 teatteria. Yhteensä harkinnanvaraisena toiminta-avustuksena jaettiin tänä vuonna näyttämötaiteelle 2 961 000 euroa.

 

 

Vapaan teatterikentän puolesta,

 

Marika Heiskanen (Teatteri Siperian taiteellinen johtaja) ja

Miira Sippola (Myllyteatterin johtaja)

 

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet seuraavat teatterikentän harkinnanvaraisen tuen varassa toimivat teatterit ja muut ryhmät:

 

Blaue Frau

Esitystaiteen keskus

Esitystaiteen seura

Höyhentämö

Improvisaatioteatteri Stella Polaris

Keski-Uudenmaan teatteri

Klockriketeatern

Koira Complex

Kokoteatteri

Kolmas tila

Myllyteatteri

Oblivia

PerformanceSirkus

Rakastajat-teatteri

Rospuutto-ryhmä

Teatteri Circus Maximus

Teatteri IlmiÖ

Teatteri Metamorfoosi

Teatteri Pensas

Teatteri Siperia

Teatteri Telakka

Teatteri Quo Vadis

Teatteri Vanha Juko

Totem-teatteri

Toisissa tiloissa -ryhmä

Universum

Valtimonteatteri