Romeo 8
KokoTeatteri , Helsinki

Romeo ja Julia

26.9. Klo 19:00

Virolaisen Andrus Kivirähkin kirjoittama näytelmä Romeo ja Julia on teatterin, tanssin, musiikin ja runouden riemastuttava versio William Shakespearen klassisesta rakkaustarinasta.

Kivirähkin Romeon ja Julian tapahtumat on sijoitettu autioituvaan kylään Pärnun maaseudulle. Paimenpoika Romeon ja metsäkauris Julian rakkaus herättää molempien sukujen keskinäisen vihan ihmisten eläinten ja ihmisten taistellessa olemassaolostaan.

 

Andrus Kivirähk on loistava tarinankertoja, jonka teokset huokuvat lämpöä ja herkkyyttä. Kivirähk yhdistelee omaperäisellä tavalla kansanperinteestä kumpuavaa tarustoa ja absurdia huumoria. Romeo ja Julia on sadunomainen, maailman kaunein komedia. Se valloittaa aikuisen sydämen.

 

Andrus Kivirähkin näytelmä Romeo ja Julian kantaesitettiin Tarton Sadamateatrissa 22.4.2004. Kivirähk on kirjoittanut Romeo ja Julia -näytelmästä pienoisromaanin jonka Absurdia julkaisi toukokuussa 2004.

 

Kantaesitys 26.9.2006

Romeo ja Julia esitettiin Finnish Case teatterikatselmuksessa 9.-11.11. Tapahtuma poiki esitykselle ulkomaanvierailukutsuja Armeniaan, Venäjälle ja Sloveniaan. Vierailuja ei pystytty toteuttamaan rahoituksen puuttuessa. Kansainvälinen yleisö kiitti esitystä erityisesti näytelmän absurdista otteesta, vahvasta näyttelijäntyöstä, musiikista ja tansseista.

 

Työryhmä:

Suomennos: Kaisu Lahikainen

Ohjaus: työryhmä ja Mikko Kaukolampi

Rooleissa: Sesa Lehto, Anna Veijalainen, Asko Sahlman, Tommi Liski, Sauli Suonpää (Teak) ja Jenni Kokkomäki (Stadia)

Musiikki: Maija Kaunismaa

Koreografia: Anna Veijalainen

Pukusuunnittelu: Sanja Kangas

Valosuunnittelu: Helena Roivainen

Ohjausassistentti: Outi Ivaska

Valokuvaaja: Kai Sinervo

Maskeeraja: Minka Heino

Graafikko: Jesper Vuori

Tuotantoassistentti: Marika Kippola

Tuottaja: Isabel González

 

Katsojien kommentteja:

 

”Kiitos hienosta Romeosta ja Juliasta! Olitte kaikki hyviä. Musiikki ja teksti ja kaikki oli mainoita. Lähdimme kotiin hymyissä suin.”

 

”Kiitos kauniista esityksestä!”

 

”Tänään oli ilta jolloin katsoin kolmannen kerran Romeon ja Julian eturivissä istuen. En voi muuta sanoa, kuin että olen aivan lumoissani. Rakastan näytöksen jokaista laulua ja liikettä. Kiitos, kiitos, kiitos mahtavasta näytelmästä. KokoTeatteri on kenties paras paikka Helsingissä. Kuuntelin Nancy Sinatran Bang Bangin, mutta siinä ei ole sitä samaa viehättävyyttä ja tunnetta, kun teidän näytelmän versiossa. Ja pidän vain niin paljon Anna Veijalaisen lauluäänestä. Onko hän muuten levyttänyt mitään?”

 

Otteita kriitikeistä:

 

”Liettualainen Naapuri ja kotimainen Kadonnutta pesäpalloa etsimässä uudistivat viime kaudella Kokon tyylin. Poissa on brittiläisestä marginaaliteatterista omaksuttu poliittinen realismi. Tilalle tuli mielikuviteksellinen, leikkisä tietoisuus. Se ei kuitenkaan ryöstäydy itsetarkoitukseksi, sillä Kokon johtajalla Anna Veijalaisella – niin tanssija kuin onkin – on toinen jalka kiinni ns. yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Otetaan kantaa, mutta älykkäästi ja huvittuneina.”Matti Linnavuori / Satakunnan Kansa

 

“Suuri osa näyttämöstä on jätetty tyhjäksi tanssikohtauksia varten. Näistä kauriiden kiimaa kuvaava tanssi, tähtenään Juliaa näyttelevä Anna Veijalainen, on hurja. Sen kiihkossa on vaikutelmia virolaisesta etnofuturismista, kansankulttuurista ammentavasta avantgardesta. Sen sijaan drama jää usein seisoskeluksi. Teksti on niin puhkiselittävää, että joskus tuntuu siltä kuin olisi katsomassa kuunnelmaa.”Ville Seuri / Ylioppilaslehti

 

”…rakkaustarina on samalla koominen, että koskettava… Poistuin KokoTeatterista kosketettuna loppubiisiä hyräillen.”Martti Mäkelä / Verkkolehti Skenet

 

”… Monipolvinen tyylikirjo vesittyykin näyttämösekoiluksi, jossa rimanalitukset tarjoillaan huumorina. Sesa Lehdon Romeon ja Anna Veijalaisen Julian ”tanssillisten kohtausten” laimeus pirstaloi huomion muihin henkilöihin… KokoTeatterin kotikutoinen estetiikka alkaa jo menettää tehoaan.” -Lauri Meri / Helsingin sanomat

 

”Allt det här fantasifulla, sagoaktiga, symboliska innehållet med sina groteskt bearbetade klassiska Shakespear-inslag framförs på scenen såväl via musikinslag dans i koreagrafi av Anna Veijalainen och både lyrisk tekst och tuffa repliker. Det blir en föreställning om det annorlunda. Om kampen för existensen och emotionerna om att bli förföljd och bryta konventioner på et extremt sätt.”Elisabeth Nordgren / Hufvudstadsbladet

 

Tekijöistä:

 

Kaisu Lahikainen (s. 1956) on filosofian maisteri, toimittaja ja opettaja sekä virolaiseen kirjallisuuteen perehtynyt kiitetty suomentaja. Kaisu Lahikainen toimii aktiivisesti Suomi-Viro –ystävyysseura Tuglas ry:ssa. Viron presidentti Toomas henrik Ilves myönsi Lahikaiselle ansiomerkin vuonna 2009. Kaisu Lahikainen on kääntänyt Romeo ja Julia näytelmän KokoTeatterin tilauksesta. Aiemmin Lahikainen on suomentanut Andrus Kivirähkiltä romaanin Riihiukko (Otava, 2002).

 

Sesa Lehto (s. 1968) on Teatterikorkeakoulusta 1999 valmistumisensa jälkeen toiminut näyttelijänä ja ohjaajana mm. Lahden kaupunginteatterissa ja ryhmäteattereissa kuten Kapsäkki ja Circus Maximus. Sesa Lehto on näytellyt uransa aikana myös lukuisissa kotimaisissa tv-sarjoissa sekä elokuvissa. Lehdon ensimmäinen työ KokoTeatterissa oli näytelmä Kadonnutta pesäpalloa etsimässä keväällä 2006.

 

Asko Sahlman (1955-2011) on pitkän uransa aikana näytellyt suomalaisen teatterin kentällä niin laitosteattereissa kuin pienemmissä ryhmäteattereissakin. Sahlman on yksi harvoja suomalaisia näyttelijöitä jotka ovat työskennelleet myös Virossa. Asko Sahlman on näytellyt virolaisissa teattereissa niin Tallinnassa kuin Tartossakin. Sahlmanin ensimmäinen työ KokoTeatterissa oli vuonna 2006 Kadonnutta pesäpalloa etsimässä.

 

Lisää Andrus Kiviräkistä:

 

Andrus Kivirähk (s. 1970) on yksi kiehtovampia nuoria virolaisia kirjailijoita. Kivirähk on ammatiltaan toimittaja ja tunnettu näytelmiensä lisäksi sanomalehdissä julkaistuista humoristisista ja tabuja rikkovista pakinoistaan.

Kirjailijana Kivirähk on erittäin tuottelias. Hän on kirjoittanut useita kirjoja sekä aikuisille että lapsille. Vuonna 1999 hän julkaisi kolme kirjaa: novellikokoelman Pagari piparkook, Estonia-teatterin varhaisvuosia kuvaavan romanttisen fantasiaromaanin Liblikas ja lastenkirjan Sirli, Siim ja saladused.

Kivirähkin tunnetuin teos on absurdi romaani Ivan Orava Mälestused. Siinä kirjailija kuvaa tyypillisellä lempeällä huumorillaan elämää 1930-luvun Viron tasavallassa ja sodanjälkeisessä Virossa.

Andrus Kivirähk on kirjoittanut myös näytelmiä, joista useita on menestyksellisesti esitetty Viron teattereissa, sekä televisio- ja elokuvakäsikirjoituksia.