Tangolaulaja_Asko Shalman_Jukka Manninen
KokoTeatteri , Helsinki

Tangolaulaja

18.3. Klo 19:00

Tangolaulaja on lämminhenkinen kertomus kahdesta viidenkympin kieppeille ehtineestä surkuhupaisasta ystävyksestä, Tucosta ja Sebastianista. Tuco on linnoittautunut huoneeseensa, uskoen jääräpäisesti pääsevänsä laulamaan televisioon. Hän harjoittelee kuumeisesti ja odottaa hänelle luvatun bändin saapumista. Tucon perhe pyytää tämän vanhaa ystävää Sebastiania auttamaan, jotta Tuco luopuisi epärealistisista haaveistaan. Reilun tunnin mittaisessa näytelmässä Tucon ja Sebastianin välillä käydään läpi haaveet ja pettymykset, eletty ja elämätön elämä ja usko tulevaisuuteen. Esityksen tyylilaji on koomillinen tragedia. Tangolaulajan alkuperäisteksti ”El Acompañamiento” on argentiinalaisen Carlos Gorostizan käsialaa.

Puoliajan jälkeen esitettävä tangokonsertti (10 kappaletta) kertoo samasta laulun keinoin. Rakastamisesta, onnesta, vihasta ja pettymyksestä. Setissä on mm. tangot Volver, Uno, Viejo smoking ja Madreselva. Laulut kuullaan suomenkielisinä. Konsertti kestää noin 40 min.

Suomenkielinen kantaesitys 18.3.2009, KokoTeatteri

 

Työryhmä:

Käsikirjoitus: Carlos Gorostiza
Rooleissa: Jukka Manninen ja Asko Sahlman
Sovitus ja ohjaus: Viktor Drevitski
Lavastus: Pekka Korpiniitty
Valosuunnittelu: Mikko Orpana

Bändi:
Antti Heermann, viulu
Petri Ikkelä, bandoneon
Jukka Manninen, kitara
Tomi Pelli, kitara
Asko Sahlman, laulu

 

Muut esitykset KokoTeatterissa:

MAALISKUU 20/21/23/24/30.

HUHTIKUU 3/4/8/9.

Kaikki esitykset klo 19.
Tampere: 12/13.2. ja 13.3.2010 Tampereen Työväenteatteri, Eino Salmelaisen näyttämö.

Hämeenlinna: 19/20.2.2010 Hämeenlinnan kaupunginteatteri, vanha päänäyttämö.

Tangolaulaja on KokoTeatterin ja näyttelijäosuuskunta Koitoksen yhteistuotanto.

 

Kritiikeistä:

”… Illan varsinainen pihvi, sokeri ja suola tulevat vasta väliajan jälkeen: konsertti. Siinä muhkeaäänistä Asko Sahlmania säestää kunnollinen, osaava tango-orkesteri: viulu, bandoeon, kaksi kitaraa. Musiikkina soivat pääosin Carlos Gardelin intohimon ja tuskan täyteiset, pakahduttavat tangot. Musiikki vaatii laulajaltaan paljon, mutta Sahlmanilla on mistä ottaa…” – Outi Lahtinen, Helsingin Sanomat 22.3.2009

 

”… Sahlman näyttää tunteiden äkillistä vaihtelua ja monimuotoisuutta, mutta ei vie huomiota näyttelijän keinoihin, vaan roolihenkilön sielunsyövereihin. Hänen Tuconsa on röyhkeä, leikillinen, epätoivoinen, uhmakas. Sahlman tekee vaihtelun muuttamalla nopeuttaan liikkeessä, puheessa ja ilmeissä. Hän ei selitä eikä edes näytä Tucon psykologiaa, vaan osoittaa hahmon eettistä ulottuvuutta. Suurtyö!” – Matti Linnavuori, Satakunnan kansa, 21.3.2009