POP SLUT

Esityksen maailma sijoittuu kuvitteelliselle klubille, jossa kävijät haaveilevat nähdyksi tulemisesta. He haluavat kokea olevansa hyväksyttyjä ja merkityksellisiä – yökerho edustaa heille kotia ja perhettä. Niin klubilla kuin esityksessäkin katsojakin otetaan mukaan hauskanpitoon.

Pop-klassikoista tulee spektaakkeleja, jotka esittäytyvät moniulotteisen voguing-maailman vauhdittamana. Riehakkaiden kabaree-henkisten tanssi- ja musiikkinumeroiden lomassa esitys käsittelee sitä, miten näemme ja koemme sukupuoli-identiteetin: millainen merkitys sillä meille itsellemme on ja miten se määrittää meitä ja tekojamme. Onko äärimmilleen viety naiseus vapautta vai huoraamista?

Esitys tutkii naisellisuuden ihanteita ja ääripäitä populaarikulttuurissa 1980-luvulta tähän päivään. Estetiikka pyrkii sovittamaan nykyaikaisen pop-spektaakkelin klubimaiseen ympäristöön ja tunnelmaan. Viiden rohkean naisnäyttelijän kokoonpanolla lava täyttyy suurista hahmoista ja vielä suuremmista haaveista. Vaikka oma elämä olisi palasina, on parrasvaloissa turvallista.

Entä mihin me tarvitsemme ikoneiksi nousevia tähtiä? Ehkä unohtaaksemme itsemme, sen mitä todellisuudessa olemme ja saadaksemme hetken haaveilla jostain, mitä voisimme olla.


Esityksen kesto on noin 1h 20 min. Esityksessä ei ole väliaikaa.

Esitys toteutetaan KokoTeatterin ja työryhmän yhteistuotantona.


Kritiikkejä:
“… Esityksen ristiriitainen suhde pornoelokuvien eleitä suorasukaisesti hyödyntäviin tähtiin toimii etenkin silloin, kun Pop Slutissa on Huorasadun kaltaista, nerokasta neljännen aallon lutkamarssi-henkistä feminismiä. Ne ovat esityksen helmet.

Kun Iina Kuustosen esittämä Britney Spears pyytää, että hänet jätettäisiin rauhaan, ja kun Annika Poijärvi puhuu miesten ajatuksia lenkkimakkaraa jalkovälissään roikottaen, kohoaa Pop Slut kantaaottavaksi.

Esikoisohjaukseksi Pop Slut pysyy hyvin kasassa, sillä kaikesta huolimatta se toimii viihteenä oikein hyvin. Koko Teatterissa tarjoillaan sähäkkää naisenergiaa pursuava show!”

Maria Säkö, HS, 25.11.2013

“…Melleri haastaa käsiohjelmassa yleisön pohtimaan sitä, onko tämä feministinen teko? Itse voisin vastata, että kyllä. Feministinen teko siinä mielessä, että Pop Slut puolustaa naisen asemaa ja paljastaa diskokulttuurin seksistisyyden. Mutta esitys on samalla varsin inhimillinen, koska se raottaa ovea ihanan glamourin maailmaan ja on hyvin viihdyttävä. Kukapa ei haluaisi olla tähti edes yhden päivän?”

Martti Mäkelä, Skenet, 28.11.2013

“…Pop Slut (Pop Huora) vääntää rautalangasta, kuinka naisen ruumis esitetään muovisena objektina. Mitään uusia oivalluksia esitys ei ainakaan minulle tarjoa, mutta kyllä se viihdyttää ja naurattaa. Erityisesti marraskuussa tällainen poppi-ilottelu on paikallaan…”

Anna Paju, Kansan Uutiset, 30.11.2013