top of page

KokoAgentti Peter: Iso kiitos tekijöille tästä johdatuksesta!




Kahden esityksen ilta: Avaruus & Sielunvaellusvuodet


Sielunvaellusvuodet & Avaruus on kahden liikkeeseen ja näyttämöllä tuotettuun musiikkiin perustuvan näyttämöteoksen yhteisilta. Kummassakin teoksessa näyttämöllä nähdään tanssija-näyttelijä -pari. Esitykset 8.5. / 10.5. / 11.5.

Kokemuksia, tuntemuksia ja ajatuksia ensi-illasta 8.5.


Avaruus - Self-made space


Mukavan kummallinen esitys, kaksi yksinäistä, erilaista, vierasta ja kaukaista ihmistä ja maailmaa. Avaruuden keveä painottomuus ja arkielämän paino. Lasipallossa sai olla omassa kuplassaan – yksin.


Tarve saada yhteys, löytää jotain, tulla nähdyksi, tavoittaa joku, saada kosketus, ottaa yhteyttä, koska muuten saattaisi kadota kokonaan tai joutua pelkästään itsensä ja oman päänsä vangiksi.


Jotain tällaista tarinaa mieleni alkoi kuvittaa, mutta sitten kiinnityin enemmän teoksen liikekieleen ja äänimaailmaan. Niistä lumouduin, liikkeet hakivat yhteyttä jotenkin rituaalimaisesti tuoden tanssijoita lähemmäksi ja lopulta aika hurmokselliseen kietoutuneeseen kosketukseen. Musiikki, laulu ja luuppaus toi esitykseen lisää kerroksia ja kierroksia.


Teoksen esittelyssä mainittiin, että kyseessä on tragikoominen näyttämöteos. Pitkän siivun elämää nähneenä ajattelen, että itselleni esitys oli tosiaan huvittavan ja myös surullisen totta, Junnu Vainion sanoin: Sillä suoraan sanottuna, suurin piirtein, sellaista elämä on!


Sielunvaellusvuodet


Tämän teoksen inspiraationa esiintyjille toiminut C.G. Jungin tuotanto ja ajatukset herättivät välittömän mielenkiinnon ja uteliaisuuden.


Mitä kaikkea sisältääkään tanssiteos sukeltaessaan jungilaiseen maailmaan, ajatuksiin elämästä täällä ja mahdollisesti tuolla jossain? Millaisia vaiheita vaelluksessamme jo täällä ollessamme onkaan, miten liitymme tähän kaikkeuteen ja millaisena tämä mahdollisesti jatkuu?

Koskettava kavalkadi elämän eri vaiheita (tai mahdollisesti niitä tulevia?) ensin yksin tai ei kuitenkaan yksin, vaan taitavasti yhteensovitetun hetkessä elävän musiikin, erilaisten soitinten kirjon ja myös elämän tanssiin osallistuneen muusikon tuella ja sitten duona, jossa musta ja valkea, nuori ja vanha, nainen ja mies jakoivat elämäänsä taitavasti ja soljuvasti liikkuen yhteistä liikesarjaansa toistaen.


Minulle aukeni jonkinlainen jungilainen tuonpuoleiseen kurkottava uni, johdatus johonkin tiedostamattomaan ikiaikaiseen ja mahdolliseen tulevaan matkaan rakkauteen ja iloon.

Teos herätti minulle paljon isoja kysymyksiä, hämmennystäkin ja uusia mahdollisia ajatuksia hyvällä tavalla. Jungin ajatukset heräsivät mielessäni uudella tavalla eloon. Kotona kaivoin kirjahyllystämme Jungin kirjat: Unia, ajatuksia, muistikuvia sekä Kohti totuutta ja vielä Symbolit, piilotajunnan kieli. Näihin aarteisiin aion palata kesän sateisina päivinä, iso kiitos tekijöille tästä johdatuksesta!


Ihan lopuksi lyhyt sitaatti kirjasta Unia, ajatuksia, muistikuvia (kirjan osassa Jälkikatsaus s. 380):


”Mitä epävarmemmaksi itsestäni minä olen tullut, sitä enemmän minussa on voimistunut tunne sukulaisuudesta kaiken kanssa”



 

31 katselukertaa3 kommenttia

3 Comments


Steele Nickle
Steele Nickle
neljä päivää sitten

Avaruuden keveä painottomuus ja arkielämän paino. Lasipallossa sai olla omassa kuplassaan – yksin. snow rider 3d

Like

This is similar to a light art. It is extremely attractive with this lighting effect Fun Games

Like

line Made
line Made
Jul 11

A very nice blog, I like the way you share very honestly and interestingly, through my blog I learned a lot of things.https://wordleanswertoday.org

Like
bottom of page