KokoAgentti Peter: itseensä uskoen ja elämään luottaen

Balladi työstä, Porttiteatteri Kokossa ma 27.1.2025

Koskettavan karheaa teatteria, toistakymmentä rikostaustaista, koevapaudessa tai vapautumassa olevaa ihmistä hyvinkin paljaina pohtimassa tulevaisuuttaan. Elämänkokemusta on vaikka millä mitalla, mutta miten kanavoida se kaikki hyvään, rehellisempään ja parempaan elämään.

Tukea on toki tarjolla, mutta matka itsenäiseen omien unelmien mukaiseen elämään tuntuu loputtoman ja lohduttoman pitkältä. Kuitenkin matkan voi aloittaa vain sieltä missä sillä hetkellä on. Elämän oikotiet johtavat valitettavan usein takaisin taloon, jossa vapaudenkaipuuta ja isoja unelmia rajataan ja vartioidaan tiukasti.

Onneksi on Kivitalon porttien avautuessa Porttiteatterin tarjoama mahdollisuus löytää väylä johonkin parempaan, koska jos mikään ei muutu, niin mikään ei muutu. Jos aiemmin omaa vapaudenkaipuuttaan julistaen on herättänyt enimmäkseen paheksuntaa ympäristössään, niin nyt tarjoutuukin mahdollisuus kokea hyväksyntää ja myötätuntoista suhtautumista, ensin ohjatusti esityksen harjoituksissa ja viimein huipennuksena kannustavan ja rohkaisevan yleisön edessä.

Harvoin olen teatterissa kokenut sellaista myötätunnon määrää. Vaikutuin esiintyjien aidosta läsnäolosta ja sain osaltani toivoa ihan jokaiselle mahdollisuutta parempaan elämään, mitä kaikkea se heille tarkoittaakaan.

Jaoimme pienessä porukassa ajatuksiamme esityksen jälkeen. Agenttikollegani Minna totesi esityksen olleen vaikuttavin vuoden aikana näkemistämme esityksistä. Esiintyjien aitous ja tapa olla ryhmässä toinen toistaan tukien oli koskettavaa. Vähän karskin ulkokuoren sisältä esille tuotu herkkyys lauluissa tai tarinoissa oli suorastaan liikuttavaa. Juteltiin myös teatterin terapeuttisesta merkityksestä, joka mielestäni Porttiteatterin osalta näyttäisi olevan The Juttu, tietämättä tarkemmin mitä kaikkea harjoituksissa käydään yhdessä läpi.

Uskon, että yhteinen tavoite kannustaa kaikkia huolehtimaan elämästään ja itsestään entistä paremmin. Uskon myös, että tuon prosessin aikana jaetaan yhdessä myös askelia- ja onnistumisia parempaan elämään. Mahdollisuus tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuossa ryhmässä rakentaa taatusti mahdollisuuden nähdä itsensä uudessa valossa ja arvostaa enemmän itseään.

Jälkeenpäin minulle jäi värisemään kohta, jossa esiintyjät yksitellen asettivat käsissään olevat työhanskat tilan keskelle rinkiin, sijoittaen ne huolellisesti ja harkiten. Tämän jälkeen tuli hahmo, joka lakaisi suurella harjalla kaikki hanskat tiiviiseen kasaan ja sen jälkeen hän lakaisi koko tämän kasan näyttämön sivuun pois näkyvistä. Viiltävän koskettava ja surullinen kuva niistä yleistyksistä ja uskomuksista, joita vapautuvat ihmiset joutuvat kohtaamaan astuessaan portista edessään avautuvan ison aukean laitaan.

Toivon todella, että monen kohdalla jo pitkään jatkunut - monilla ylisukupolvinen – kierre oikenee ja toivo paremmasta herää uudelleen henkiin, pienin askelin itseensä uskoen ja elämään luottaen.