JANOAVAISET - Käsikirjoitus pehmeäkantisena kirjana
 
Janoavaiset on kuvaus kahden vuonna 1871 syntyneen naiseläjän sydämen kompassin avautumisesta, kutsumuksen kamppailusta ja kirkastumisesta kristillisen ideologian kysymysmerkkien ja aikansa ahdistavien ja uudistavien ajatusvirtausten keskellä.

Ajasta aikaan yhä ajankohtaisena heijastuu heidän hahmoistaan kysymys naisihmisen henkisestä tiestä, tehtävästä, äänestä ja voimasta - ja papillisen ja profeetallisen äänen elävästä esiin murtautumisesta ”vaimoihmisen” roolin ja puvun läpi.

Helmi (1871-1967) on kosmopoliittinen kirjailija, suomentaja ja toimittaja, suomalaisen sivistyskodin hengetär ja äiti, kansanrunoudentutkimuksen suomalaismielisen uranuurtajan, runoilija Julius Krohnin tytär, kirjailija Aino Kallaksen isosisko ja säveltäjä Erkki Melartinin ystävä. Mutta Helmillä on muitakin puolia - sisäinen ääni pyrkii kuuluviin, tulivuori kipunoi jäävuoren alla ja yksinäinen sielu janoaa yhteyttä.

Helena (1871-1916) on rutiköyhiin oloihin Uukuniemellä itärajan tuntumassa syntynyt, jo lapsesta työn raskauttama piika, vaimo, äiti ja miniä, joka elävän sanan janossaan etsii metsän puiden sylistä Vapahtajan rakkautta ja opettelee salaa lukemaan - ja lukee, lukee vaikka kehrätessäänkin - Raamattua.

Lähtökohdat ovat erilaiset, mutta kahdet kasvot kriisissä, pyrkimässä valoon ja jalostumassa itsekseen niistä aineksista, mitä on annettu ja saatavilla - siinä armon ajassa, joka on annettu ja siinä aikalaisten peilisalissa, jossa on suunnistettava ja etsittävä tietä kasvoista kasvoihin. Mitä se tarkoittaa? Tuleeko sana lihaksi?

Mitä se Helena taas höperehtää ja miksi se teutaroi tantereella heinää huulilleen haparoiden? Mikä Helmiä ajaa etsimään henkiyhteyttä?