AgenttiPeter: Jumalten aamunkoitto
Surullisen satuttava, tositarinaan perustuva näytelmä, joka vyöryi katsomoon asti ja käänsi katseeni suuntaan, jossa ei ole tarjolla kevyttä viihdettä vaan viiltävää totta.
Alku vaati minulta vähän pinnistelyä, siinä näyttelijät näyttelivät päähenkilö Annan rooliin hakevia näyttelijöitä, naisia, jotka kertoivat joutuneensa vallankäytön uhreiksi. Se taustoitti hienosti jonkinlaisen metatason, joka syvensi ja laajensi esityksen sisältöä ja sanomaa.
Niukka ja oivaltava lavastus antoi tilan nähdä se kaikki mitä uutiskuvat ovat jo vuosia mielemme sopukoihin suoltaneet.
Elävä musiikki taustoitti ja rytmitti esitystä välillä kauniin kaihoisasti, välillä sodan ääniä taustalle tuoden.
Katsojaansa haastava esitys, joka upeasti tarinaa eteenpäin kuljettavien näyttelijöiden avulla kutsui kokemaan surua ja hätää, mutta myös rakkautta. Jäljelle jäi enemmän tärkeitä kysymyksiä kuin vastauksia ja selityksiä.
Esitys, joka ei jäänyt sinne teatterin lavalle, vaan lähti mukaan kysymyksinä vallan ja sodan mielettömyyksistä, päivittäisistä ihmiskohtaloista. Pitkittyneen sodan tavoin pitkä esityskin uuvutti katsojansa, niin merkittävällä se mieltä myllersi.
Lämmin kiitos koko työryhmälle, onnea uudistuneelle KokoTeatterille ja upeaa ensi-iltaa!
Jumalten aamunkoitto, KokoTeatteri, ennakko 1.10.26
